Skip to content

Kolesteroli

Kolesteroli on lipidi (eli rasva) ja se on eräänlaista vahamaista ainetta verisuonissa. Kolesterolilla on tärkeä tehtävä D-vitamiinien, hormonien ja ruoansulatuksessa tarvittavan sappihapon valmistuksessa. Liian suuri määrä kolesterolia lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.

Suuri osa kolesterolista muodostuu maksassa, mutta elimistöön tulee kolesterolia myös eläinperäisistä elintarvikkeista, kuten punaisesta lihasta, kananmunista ja voista.

Kolesteroli ei ole vesiliukoinen aine, ja siksi se ei kulje verenkierron mukana eteenpäin itsestään. Jotta se liikkuisi elimistön eri puolille veren mukana, tarvitaan kuljetusaineita, jotka kuljettavat kolesterolin maksasta vereen. Niitä kutsutaan lipoproteiineiksi. Kaksi tavallisinta kolesteroleja kuljettavaa lipoproteiinia ovat HDL (engl. High density lipoprotein) ja LDL (engl. low density lipoprotein), joita kutsutaan myös ”hyväksi” ja ”huonoksi” kolesteroliksi.

Muut lipidit

Kolesterolin lisäksi on myös toisenlaisia lipidejä (veren rasvoja), joita kutsutaan triglyserideiksi. Kolesteroleista poiketen triglyseridejä tulee elimistöön vain syödystä ruoasta, eli elimistö ei itse tuota niitä. Jos veren mukana kulkee liikaa triglyseridejä, ne lisäävät sydänsairauksien riskiä.

Liian suuret triglyseridimäärät elimistössä johtuvat epäterveellisestä elämäntavasta, ylipainosta ja joissain tapauksissa diabeteksesta.

HDL- ja LDL-kolesteroli

Kaikki kolesteroli ei suinkaan ole haitallista elimistölle.

Itse asiassa liian pieni määrä kolesterolia voi myös lisätä sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.

On tärkeää ymmärtää erilaisten kolesterolien ero, koska ”huono” LDL-kolesteroli on sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijä, kun taas HDL-kolesterolilla on elimistössä erilainen tehtävä.

LDL-kolesteroli (huono kolesteroli)

Kun puhutaan korkeasta kolesterolista, puhutaan yleensä haitallisen LDL-kolesterolin määrästä. LDL-kolesteroli voi olla elimistölle haitallista siksi, että se kiinnittyy verisuonien seinämiin ja muodostaa sinne vähitellen kertymiä. Ne voivat puolestaan ahtauttaa verisuonia vähitellen ja aiheuttaa verisuonisairauksia tai halvauksia.

HDL-kolesteroli (hyvä kolesteroli)

HDL-kolesterolia pidetään hyvänä, koska se kuljettaa LDL-kolesterolia takaisin maksaan. Maksaa pidetään elimistön kolesterolikeskuksena. Maksa käyttää ylimääräisen kolesterolin sappihapon tuottamiseen. Maksasta sappihappo siirtyy sitten suoleen pilkkomaan ruokaa.

Korkea kolesteroli

Lue lisää siitä, milloin kolesterolitaso on korkea ja mistä se voi johtua.

Lääkeviraston suositusten mukaan kolesterolitaso on korkea, jos se on suurempi kuin 5 mmol/l. Korkea kolesteroli eli välttämättä aiheuta mitään tuntuvia oireita, mutta se lisää aivohalvauksen ja sydäninfarktin riskiä.

Mikä aiheuttaa korkeaa kolesterolia?

Suurin syy korkeaan kolesteroliin ovat elämäntavat, kuten:

  • Epäterveellinen ravinto: Suuri määrä tyydyttyneitä rasvoja voi nostaa kolesteroliarvoja varsinkin, jos samaan aikaan saa liian vähän kuituja, hedelmiä ja vihanneksia
  • Liika istuminen: Liian vähäinen liikunta / liikkumaton elämäntyyli voi lisätä ”pahan” eli LDL-kolesterolin määrää. Fyysinen aktiivisuus sen sijaan parantaa kykyä hyödyntää rasvoja ja laskea siten veren kolesterolipitoisuutta
  • Ylipaino: Ylipaino lisää triglyseridien ja ”huonon” LDL-kolesterolin määrän riskiä samalla, kun se vähentää hyvän HDL-kolesterolin määrää
  • Alkoholi: Suurien alkoholimäärien säännöllinen nauttiminen lisää kolesterolin ja triglyseridien määrää
  • Tupakointi: Savukkeiden sisältämät kemikaalit estävät HDL-kolesterolin kuljetusta takaisin maksaan, mikä puolestaan johtaa verisuonien ahtaumien muodostumiseen

Korkea kolesteroli voi myös olla seurausta muista taustalla olevista tekijöistä ja/tai perintötekijöistä.

Korkeaan kolesteroliin liittyviä riskejä

Korkea kolesteroli ei ole varsinainen sairaus itsessään, mutta se on sydän- ja verisuonisairauksiin sairastumisen riskitekijä. Seuraavassa luetellaan muutamia korkeaan kolesteroliin liitettyjä yleisimpiä sydän- ja verisuonisairauksia.

Ateroskleroosi (valtimotauti eli verisuonien kalkkeutuminen)

Ateroskleroosi saa nimensä siitä, että veren suuri kolesterolipitoisuus aiheuttaa verisuoniin ahtaumia. Rasvapitoiset kertymät verisuonen seinämissä rajoittavat veren virtaamista elimistön eri osiin ja elintärkeisiin elimiin. Rasvakertymistä voi myös irrota osia, jotka kulkeutuvat verisuonissa eteenpäin ja aiheuttavat veritulpan. Jos ateroskleroosia ei hoideta, muihin sydän- ja verisuonisairauksiin sairastumisen, sydänkohtauksen ja aivoinfarktin riski kasvaa.

Angina pectoris ja sydänkohtaus

Sepelvaltimo vastaa sydämen hapensaannista. Kun verisuoniin muodostuu tukoksia, jotka estävät verta virtaamasta vapaasti, se voi aiheuttaa rintakipuja. Sitä kutsutaan nimellä angina pectoris ja sen aiheuttaa usein liikarasitus tai stressi. Yleensä angina pectoris kestää enintään 10 minuuttia. Jos verisuoneen muodostuu tulppa, joka estää hapen siirtymisen sydämeen, seurauksena voi olla sydänkohtaus. Sydänkohtauksen oireet kestävät yleensä vähän kauemmin, usein yli 20 minuuttia. Jos sinulla on rintakipuja, hakeudu lääkärin vastaanotolle. Tilanne voi olla hengenvaarallinen ja hoitoa on saatava välittömästi.

Aivohalvaus

Aivohalvaus syntyy, kun jokin aivoihin verta kuljettavista suonista lakkaa toimimasta. Sen seurauksena osa aivosoluista kuolee ja tilanne voi johtaa pysyviin vaurioihin, toimintarajoitteisiin tai kuolemaan. Aivohalvauspotilas on saatava välittömästi hoitoon.

Ohimenevä aivoverenkiertohäiriö (TIA)

Toisinaan veren virtaus aivoihin estyy vain väliaikaisesti ja aiheuttaa hapenpuutteen johonkin osaa aivoja. Tilannetta kutsutaan ohimeneväksi aivoverenkiertohäiriöksi (TIA), joka on yksi aivoinfarktin muoto. Sen oireet muistuttavat ”tavallisen” aivoinfarktin oireita, kuten puheen tai näköaistin häiriöitä tai käsien, jalkojen tai kasvojen tunnottomuutta tai heikkoutta. Tavallisesta aivoinfarktista se poikkeaa niin, että se on ohimenevä ja kestää yleensä vain muutaman minuutin tai pisimmillään muutaman tunnin. Oireiden pitäisi hävitä kokonaan vuorokauden kuluessa. Ohimenevä aivoverenkiertohäiriö on otettava tosissaan ja sitä onkin pidettävä varoitusmerkkinä aivoinfarktin riskistä.

Keuhkoembolia

Keuhkojen verisuonien tukkeumaa kutsutaan lääketieteen kielellä keuhkoemboliaksi. Keuhkoembolia johtuu yleensä jalan veritulpasta (silloin puhutaan syvästä laskimotromboosista eli DVT:stä), joka kulkeutuu verisuonia pitkin jalasta keuhkoihin. Sen oireita ovat yleensä hengenahdistus, yskä ja rintakivut. Jos sinulla on näitä oireita, hakeudu lääkäriin.

chest pain

Miten voin vähentää omaa kolesterolitasoani?

Luonnollinen keino elimistön kolesterolipitoisuuden vähentämiseen on elämäntapojen muuttaminen.

Elämäntapamuutoksilla kolesterolin määrää voi vähentää luonnollisesti esimerkiksi muuttamalla ruokavaliota ja lisäämällä liikuntaa. Usein kuvitellaan, että elämäntapamuutoksen ja niin sanotun ”hyvän elämän” vuoksi on tehtävä valtavia uhrauksia. Jos ryhtyy tekemään elämänmuutosta tällaisella asenteella, muutokset voivat jäädä lyhytaikaisiksi, eivätkä ne siinä tapauksessa johda haluttuun tulokseen. Paluu entisenlaiseen arkeen tapahtuu helposti. Lyhytaikaisen ratkaisun sijaan kannattaa keskittyä muuttamaan elintapojaan vähitellen, jolloin muutoksista tulee pysyviä. Seuraavassa on tietoa ja vinkkejä, joilla elämäntapoja voi muuttaa paremmiksi.

Sydänystävällistä ruokaa ja alkoholinkäytön vähentämistä

Ruokavalion muuttaminen voi parantaa sydänterveyttä ja laskea kolesterolia. Ensimmäinen askel on vähentää tyydyttyneiden rasvojen määrää ja lisätä tyydyttymättömien rasvojen määrää. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että syö vähemmän lihaa, voita ja rasvaisia maitotuotteita. Niiden sijaan kannattaa syödä enemmän rasvaista kalaa, kuten lohta ja makrillia, ja kasviöljyjä ja -rasvoja (paitsi kookosrasvaa).

Toinen keino kolesterolin vähentämiseksi on syödä täysjyväleipää, vihanneksia ja hedelmiä. Kaura sisältää myös beetaglukaania, joka vähentää ”huonon” LDL-kolesterolin määrää veressä. Jotta beetaglukaanilla olisi kolesterolia vähentävä vaikutus, sitä on syötävä päivittäin vähintään 3 grammaa. Sen määrän saa, kun syö päivittäin yhden annoksen (23 grammaa) Betavivo-kaurasydämiä.

Jos haluaa muuttaa elintapojaan vieläkin terveellisempään suuntaan, on suositeltavaa vähentää alkoholin käyttöä. Jos on ylipainoinen tai tietää oman kolesterolitasonsa olevan jo korkea, alkoholin käytössä pitää olla erityisen maltillinen.

Liikunta ja painonpudotus

Kohtuullinen fyysinen aktiivisuus voi osaltaan lisätä ”hyvän” HDL-kolesterolin määrää veressä. Liikunnan myötä myös paino laskee. Jos kunnon hikitreeni tuntuu liian vaikealta, pienetkin muutokset arjessa auttavat asiassa eteenpäin.

  • Kulje portaita hissillä liikkumisen sijaan
  • Tee muutamia vatsalihasliikkeitä samalla, kun katsot televisiota
  • Jää bussista pois yhtä pysäkinväliä aiottua aiemmin
  • Käy lounastauolla kävelyllä

Tupakoinnin lopettaminen

Jos tupakoit, lopeta. Tupakoinnin lopettaminen vaikuttaa suotuisasti ”hyvään” eli HDL-kolesteroliin, mikä puolestaan vähentää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Tutkimukset osoittavat, että kun on ollut vuoden tupakoimatta, sydän- ja verisuonisairauksiin sairastumisen riski on 50 % aiempaa pienempi. Kun on ollut 15 vuotta tupakoimatta, riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin on sama kuin koko elämänsä tupakoimattomalla.

Kolesteroli ja ruokavalio

Ruokavalion muuttaminen voi auttaa vähentämään kolesterolia ja samalla riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin, kuten sydän- tai aivoinfarktiin.

Ruokavalion muuttaminen voi auttaa vähentämään kolesterolia ja samalla riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin, kuten sydän- tai aivoinfarktiin. Kun oppii ymmärtämään, mitä kannattaa välttää ja mitä kannattaa lisätä omaan ruokavalioon, on jo ottanut ensimmäisen askeleen kohti kolesterolin vähentämistä luonnollisilla keinoilla. Kyse on pitkälti siitä, että osaa toimia fiksusti ja olla tietämättömyyden vuoksi sortumatta ansoihin. Ruokavalion pitäisi aina koostua suurelta osin kasviksista ja hedelmistä. Nopeat hiilihydraatit eivät välttämättä lisää kolesterolin määrää, mutta koska ne imeytyvät mahalaukusta niin nopeasti, niiden syömisen jälkeen tulee usein kovin pian uudelleen nälkä, jolloin tulee kaikkinensa syötyä enemmän.

Kolesterolin määrää vähentäviä elintarvikkeita

Kuidut

Kaikkien, joilla on kohonnut kolesterolitaso, pitäisi syödä runsaskuituista ravintoa. Kaura ja ohra sisältävät erityistä kuitua, beetaglukaania, joka laskee luonnostaan kolesterolin määrää. Beetaglukaani muodostaa ruoansulatuskanavaan geeliä, joka sitoo itseensä sappihappoa ja kuljettaa sen pois elimistöstä luonnollista reittiä. Silloin maksa joutuu tuottamaan lisää sappihappoa ja käyttää siihen veren ylimääräisen ”huonon” LDL-kolesterolin. Lopputuloksena on veren LDL- ja kokonaiskolesterolitason lasku. Kolesterolitasoa voi madaltaa beetaglukaanin avulla niin, että syö vähintään 3 grammaa beetaglukaania päivässä, mikä voi olla vaikeaa, jos syö tavallista ruokaa. Tuon määrän saamiseksi on syötävä esimerkiksi kolme annosta kaurapuuroa. Betavivo-kaurasydämet on valmistettu ainutlaatuisella patentoidulla menetelmällä, jotta voidaan varmistaa, että jokainen annos sisältää 3 grammaa beetaglukaania. Se on riittävä määrä laskemaan aktiivisesti kolesterolitasoa. Tutkimusten mukaan LDL- ja kokonaiskolesteroli laskevat jopa 10–15 %, kun on käyttänyt Betavivo-kaurasydämiä kahdesta kolmeen kuukautta.

fiber

Hedelmiä ja vihanneksia

Syö vähintään viisi annosta hedelmiä ja vihanneksia päivässä. Tämä määrä vastaa yleisiä ravitsemussuosituksia. Yksi annos on noin 80 g. Tämä onnistuu siten, että aloittaa heti aamupalasta. Syö heti aamulla maustamatonta jogurttia, kaurahiutaleita ja hedelmiä tai marjoja.

Tyydyttymättömät rasvat

Tyydyttymättömiä rasvoja on olemassa kahta eri tyyppiä: kertatyydyttymättömiä ja monityydyttymättömiä. Useimmat paljon tyydyttymättömiä rasvoja sisältävät tuotteet (esim. rasvainen kala, avokado, oliivit, oliiviöljy ja pähkinät) sisältävät kumpaakin tyyppiä, mutta yleensä toista selvästi enemmän kuin toista. Omega-3-rasvahapot ovat esimerkki tyydyttymättömästä rasvasta, joka on hyväksi sydämelle (sitä on ennen kaikkea rasvaisessa kalassa, kuten lohessa ja makrillissa). Sekä kerta- että monityydyttymättömät rasvat vaikuttavat suotuisasti kolesteroliin ja laskevat veren LDL-arvoa. Se ei tarkoita, että esimerkiksi oliiviöljyä voi nauttia mielin määrin. Olipa rasva tyydyttymätöntä tai tyydyttynyttä, se on joka tapauksessa 100 % rasvaa ja sisältää siten paljon kaloreita.

Vältä näitä elintarvikkeita

Tyydyttynyt rasva

Kananmunien ja maksan kaltaisten elintarvikkeiden sisältämä kolesteroli vaikuttaa melko vähän veren kolesterolipitoisuuteen. Tutkimusten mukaan ruoan sisältämien tyydyttyneiden rasvojen määrä nostaa kolesterolitasoa. Tyydyttyneitä rasvoja on voissa, pekonissa, lihassa ja rasvaisissa eläinperäisissä elintarvikkeista, kuten makkarassa, rasvaisessa juustossa, kermassa, maidossa ja jogurtissa. Näiden rasvojen määrää ruokavaliossa olisi vähennettävä ja siirryttävä niiden sijaan käyttämään kasviöljyjä, pähkinöitä ja siemeniä sekä kalaa.

Transrasvat

Transrasvat ovat tyydyttymättömiä rasvoja, jotka muutetaan kovettamisprosessissa tyydyttyneiksi rasvoiksi. Teollisesti tuotettuja transrasvoja valmistetaan elintarviketuotteiden oikeanlaisen rakenteen aikaansaamiseksi ja niiden säilyvyyden parantamiseksi. Transrasvoja on esimerkiksi kakuissa, kekseissä, piirakoissa, ranskalaisissa perunoissa ja makeisissa. Jos elintarvikepakkauksessa lukee ”osittain kovetettuja rasvoja”, tuote sisältää silloin transrasvoja. Ne ovat vielä vaarallisempia kuin tyydyttyneet rasvat.

Alkoholi

Suurien alkoholimäärien säännöllinen nauttiminen voi lisätä kolesterolin ja triglyseridien määrää elimistössä. Pieni määrä alkoholia voi olla ”hyödyksi”, mikä ei kuitenkaan tarkoita, että se auttaisi vähentämään kolesterolia. Kohtuus onkin alkoholin kanssa aina paras valinta.

Statiinit ja niiden luonnolliset vaihtoehdot

Yksi kaikkein eniten määrätyistä lääkkeistä ovat statiinit. Niille on olemassa myös luonnollinen vaihtoehto, jonka on tutkitusti todettu vähentävän kolesterolitasoa.

Statiinit ovat lääkevalmisteita, jotka vähentävät huonon LDL-kolesterolin määrää elimistössä vähentämällä sen tuotantoa maksassa. Statiinilääkettä otetaan päivittäin ja yleensä koko loppuelämän ajan, koska hoidon lopettaminen nostaa kolesterolitason uudelleen korkeaksi.

Statiinien sivuvaikutuksia

Osa statiineja käyttävistä ihmisistä ei saa mitään sivuvaikutuksia tai vain hyvin vähän niitä. Toiset saavat statiineista ikäviä sivuvaikutuksia, kuten vatsavaivoja, päänsärkyä ja pahoinvointia. Toinen yleinen sivuvaikutus ovat lihas- ja nivelkivut. Statiinihoidon etuna on se, että niiden avulla voi välttää sellaisia sydän- ja verisuonisairauksia, joihin liittyy vakavia komplikaatioita.

Luonnollinen tapa laskea kolesterolia

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA, European Food Society Association) tietojen mukaan on olemassa kaksi ravintoainetta, joiden on todettu tutkimuksissa laskevan kolesterolia. Ne ovat beetaglukaani ja kasvisterolit. Betavivo-kaurasydämet sisältävät beetaglukaania.

Kauran beetaglukaani

Kauran beetaglukaani laskee kolesterolia ja verensokeria. Kun syö kauraa, elimistöön muodostuu geeliä, joka sitoo sappihappoa. Beetaglukaanin laatu ja liukoisuus määrittää sen, miten paljon sappihappoa se sitoo ja kuljettaa pois elimistöstä. Kun sappihapon määrä elimistössä vähenee, siitä lähtee tieto maksaan, että sen pitää tuottaa lisää sappihappoa. Voidakseen tehdä niin, maksa tarvitsee veressä olevaa LDL-kolesterolia. Sen seurauksena LDL-kolesterolin ja siten myös kokonaiskolesterolin määrä vähenee, kun hyvän HDL-kolesterolin määrä pysyy entisellään. Jotta beetaglukaani vähentäisi veren kolesterolimäärää, sitä on saatava joka päivä vähintään 3 grammaa, mikä vastaa määrää, jonka saa syömällä yhden annoksen Betavivo-kaurasydämiä. Jotta saavuttaa vastaavan kolesterolia vähentävän vaikutuksen muuten, on syötävä vähintään kolme annosta kaurapuuroa päivässä.

Familiaalinen hyperkolesterolemia

Joillain ihmisillä korkea kolesterolitaso johtuu perinnöllisesti geenimuutoksesta, jota kutsutaan familiaaliseksi hyperkolesterolemiaksi (FH).

Veren kolesterolipitoisuus voi olla koholla jo syntymästä lähtien ja johtaa jo varhain verisuonien kalkkeutumiseen ja verisuonisairauksiin. Familiaalinen hyperkolesterolemia on yleisin perinnöllinen syy sydämen verisuonien sairauksiin. Jos toinen vanhemmista sairastaa familiaalista hyperkolesterolemiaa, hänen lapsellaan on 50 % riski sairastua siihen.

baby holding hand

Ruokavalio ja familiaalinen hyperkolesterolemia

Familiaalista hyperkolesterolemiaa sairastaville on olemassa elämäntapoihin ja ravintoon liittyviä suosituksia:

  • Syö vähemmän rasvaa, erityisesti tyydyttynyttä rasvaa, kuten voita, kermaa, juustoa ja punaista lihaa.
  • Rajoita kolesterolin saantia elintarvikkeista niin, että päivittäinen enimmäismäärä on 300 mg/vrk (esim. keskikokoinen kananmuna sisältää noin 186 mg kolesterolia)
  • Syö vähintään viisi annosta hedelmiä ja vihanneksia päivässä. Tämä määrä vastaa yleisiä ravitsemussuosituksia. Yksi annos on noin 80 g. Tämä onnistuu siten, että aloittaa heti aamupalasta. Syö heti aamulla maustamatonta jogurttia, kaurahiutaleita ja hedelmiä tai marjoja.
  • Syö vähintään 2 annosta kalaa viikossa; toinen annos rasvaista kalaa (raskaana oleville on omat, erilaiset suosituksensa).
  • Kolesteroleja vähentäviä kasvisteroleja tai stanoleja sisältäviä kasviksia on syötävä säännöllisesti, jotta niillä on vaikutusta. Yksi päivittäinen annos Betavivon kasvisteroleja sisältää sen päivittäisen määrän kasvisteroleja, joka tarvitaan kolesterolimäärän vähentämiseen luonnollisella tavalla. Lue lisää täältä.
  • Syö kauravalmisteita, jotka sisältävät kolesterolia vähentävää beetaglukaania. Beetaglukaani on kauraleseiden sisältämää liukenevaa kuitua. Päivittäin otettu 3 gramman annos beetaglukaania laskee tutkitusti LDL-kolesterolin tasoa. Sen määrän saa kokoon syömällä päivittäin yhden annoksen Betavivo-kaurasydämiä. Lue tästä lisää Betavivo-kaurasydämistä.

Familiaalinen hyperkolesterolemia on elinikäinen tila. Jos lapsi sairastaa familiaalista hyperkolesterolemiaa, perheen on hyvä tukea lasta syömään oikein niin, että koko perhe muuttaa ruokailutottumuksiaan. On tärkeää oppia hyvät ruokailutottumukset osana terveyttä edistävää elämäntapaa eikä suhtautua niihin rajoittavana tekijänä. Myös liikunta on tärkeä osa terveellistä elämäntapaa. Pyri harrastamaan liikuntaa puolen tunnin ajan viidesti viikossa.

Kolesterolitasot

Lue lisää verenkolesterolipitoisuuden mittaamisesta ja siihen liittyvistä raja-arvoista.

Kolesterolitasojen mittauksessa mitataan HDL- ja LDL-kolesterolien kokonaismäärä ja 20 prosenttia triglyseridimäärästä. Mittaus tehdään yksinkertaisella verikokeella, jonka tuloksen ja muiden vaikuttavien tekijöiden perusteella lääkäri arvioi tilanteen. Muita tekijöitä ovat munuaissairaudet, diabetes, alkoholin väärinkäyttö ja ylipaino.

Lääkeviraston yleinen ohjeistus kokonaiskolesterolitasoista on seuraavanlainen:

  • 5 mmol/l tai vähemmän terveillä aikuisilla
  • 4,5 mmol/l tai vähemmän sydän- ja verisuonisairauksien riskiryhmään kuuluvilla

LDL-kolesterolitason pitäisi olla: 

  • 3 mmol/l tai vähemmän terveillä aikuisilla
  • 2 mmol/l tai vähemmän riskiryhmään kuuluvilla

Terveelliset kolesterolitasot

Kun puhutaan HDL-kolesterolista, suuret arvot ovat toivottavia. Ohjeena on, että HDL-kolesteroliarvon pitäisi olla vähintään 1 mmol/l tai enemmän. Alhaisempi taso voi olla sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijä.

On tärkeää myös ottaa huomioon HDL-kolesterolin ja kokonaiskolesterolin välinen suhde. Hoitohenkilöstö laskee niiden välisen suhteen jakamalla kokonaiskolesteroliarvon HDL-kolesteroliarvolla ja saa siitä suhdeluvun. Hyvä suhdeluku on vähintään yksi ja enintään 3,5. Suurempi suhdeluku tarkoittaa kohonnutta riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin.

Tarkistusta kolesteroliarvosi

Kohonnut kolesteroli ei aiheuta havaittavia oireita, joten on tärkeää tarkistuttaa säännöllisesti oman veren kolesteroliarvot, jotta tietää onko tarpeen ryhtyä toimenpiteisiin kolesterolin vähentämiseksi. Hoitosuositusten mukaan on erityisen tärkeää tarkistuttaa kolesteroliarvot, jos sairastaa jotain seuraavista sairauksista:

  • sydän- ja verisuonisairaudet
  • diabetes 
  • munuaissairaus
  • tai on sukulainen, joka on sairastunut sydän- ja verisuonisairauteen nuorena
  • on itsellä muita riskitekijöitä, kuten kohonnut verenpaine tai ylipaino

Kolesteroliarvot voi tarkistuttaa terveyskeskuksessa verikokeella. Verestä mitataan kolesterolien ja triglyseridien pitoisuudet.

Ennen verikoetta voidaan pyytää olemaan syömättä 10–12 tuntia eli yleensä yön ajan. Sillä tavalla varmistetaan, ettei ruokailu vaikuta veriarvoihin.

Metabolinen oireyhtymä

Metabolinen oireyhtymä on diabeteksen, korkean verenpaineen ja ylipainon yhdistelmälle annettu lääketieteellinen nimi.

Metabolinen oireyhtymä on diabeteksen, korkean verenpaineen ja ylipainon yhdistelmälle annettu lääketieteellinen nimi. Kun samalla ihmisellä on yhtä aikaa kaksi tai kolme edellä mainituista ominaisuuksista, verisuonet vaurioituvat muita enemmän ja riski sairastua sydän- tai verisuonisairauksiin on muita suurempi. Metabolisen oireyhtymän kanssa samanaikaisesti ovat usein myös triglyseridipitoisuudet koholla ja HDL-kolesterolipitoisuudet madaltuneet, mikä lisää ateroskleroosin (verisuonien kalkkeutumisen) riskiä.

Kaikkien, joilla on todettu metabolinen oireyhtymä, on suositeltavaa huolehtia siitä, että kolesterolitaso pysyy terveellä tasolla, koska oireyhtymä lisää verisuonten kuormitusta huomattavasti. On tärkeää elää aktiivista elämää, syödä terveellisesti ja pudottaa painoa, jotta terveydentila ei heikkene ja muutu vakavammaksi.

Kauran sisältämä beetaglukaani laskee luonnollisesti kolesteroliarvoja, tasoittaa verensokerin vaihtelua ja saa olon tuntumaan kauemmin kylläiseltä.